1livebooks_bio.jpg

Kun kaikki menee perseelleen 2.0

Siitä on todella kauan aikaa, kun viimeksi kirjoitin blogia. Syitä on monia. Paras selitys on se, ettei ole ollut aikaa, eikä teknistä ymmärrystä. Yksinkertaisesti vkphotoblogini kaapattiin, enkä saanut mitään toimivaa ratkaisua aikaiseksi. Tämäkin sivusto on ollut vuoden nurin.

Elämä on jatkunut ja töitä tehty. Te, jotka olette seuranneet minua aikaisemmin, tiedätte missä mennään. Urheilukuvaus on ollut työni, mutta pieniä osumia on tullut viime aikoina.

Sanottakoon nyt kuitenkin, että hommat jatkuvat, vaikkakin hiukan erimuodossa. Viime syksynä tuli suhteellisen iso pommi kintuille, kun Hesarista ilmoitettiin, että se on nyt siinä. Elokuussa vielä kehuttiin, että olen tehnyt viime aikoina 11-vuotisen yhteistyömme parasta jälkeä, mutta kun yrityskauppa STT:n muodossa julkistettiin, oli tarina saanut pisteen.

Teen edelleen Hesariin, mutten samalla tavalla kuin ennen. Ei siinä mitään. Ajattelin, että ei muuta kuin uutta matoa koukkuun, mutta muutaman viikon päästä tilanne iski lujemmin. Olen koko ikäni tehnyt tulosurheilua ja nyt se on loppu. Ahdistusta lääkittiin, no, ehkä hiukan huonoin keinoin, mutta siitä selvittiin. Onneksi oli jäljellä Bike-lehti, jota vaimomme kanssa ylläpidimme Suomessa. Kunnes…

Bike myytiin ja taas tuli kenkää. Oho, mitäs nyt?

Yrittäjän ei pitäisi koskaan ottaa liian suuria diilejä, mutta minkäs teet. 60% liikevaihdosta hävisi hetkessä ja täytyy sanoa, että happi meinasi loppua. Onneksi on paljon tuttuja ja sitä myöden saatiin juna taas liikkeelle. Olen hiukan suunnannut uusille urille, mutta paljon vanhaa on myös mukana.

Täytyy kuitenkin olla kiitollinen. Olen saanut tehdä hommia aivan mahtavien tyyppien kanssa ja elää elämää, jollaisesta nuorena tuskin edes unelmoin. Matka on ollut todella mahtava. Ehkä universumin pitääkin antaa hiukan takaisin päin. Laittaa mies ojennukseen.

Duunihommat menivät siis pahasti pieleen, mutta ei siinä kaikki. Perheessä teini päätti ottaa oman roolinsa, joten silläkin rintamalla on ollut varsin mielenkiintoista. On saanut kuunnella monelta taholta kuinka huono isä sitä oikeasti onkaan, joten tylsää ei ole ollut. Mutta kuten sanottua, universumilla on täysi oikeus antaa takaisin. Olen sen ansainnut, niin hyvin tässä on yli 20 vuotta mennyt.

Tässä kuitenkin hiukan ontuvaa selittelyä siihen, miksi en ole ollut somessa ja muutenkin esillä. On vaan hiukan happi loppunut kesken. Maailma, jossa elin, oli hyvin kaunis. Nyt siitä on tullut jotain muuta. Se painaa miestä alas, mutta ei jyrää. Kolhuja tulee, mutta niistä opitaan ja mennään eteenpäin.

Tällä hetkellä yrittäminen taas maistuu ja olen äärettömän kiitollinen, että iso osa vanhoista asiakkaistani on minuun vieläkin luottanut. Oli kuitenkin hetki, jolloin luulin, että kaikki kaatuu. Olen aina luottanut siihen, että kun tekee asiat täysillä ja pyrkii äärimmäisen kovaan laatuun, hyviä asioita tapahtuu. Usko meinasi loppua.

Nyt fiilis on kuitenkin hyvä ja painetaan täysillä eteenpäin!